Surffaamisesta on tullut viime vuosina todella suosittua. Jotkut muuttavat surffaamisen perässä rannikolle jossa surffausta voi harrastaa vuoden ympäri, ja kaikenikäiset ja -kokoiset pulliaiset menevät vähintään yhdelle surffitunnille lomalla, tai jopa viikoksi surffileirille. Ihmiset jotka eivät edes uskalla mennä aaltoiseen mereen pukeutuvat T-paitoihin joissa on surffilautojen kuvia tai poseeraavat surffilaudan kanssa rannalla. Surffaus on niin in että mereen ei enää mahdu kaikkein turistisimmisilla rannoilla. Mutta miksi se on yhtäkkiä niin suosittua, ja kenen edes kannattaa kokeilla surffaamista?
Miksi surffaus on niin suosittua?
Surffauksen suosiota saattaa selittää ensinnäkin se että surffauksen harrastajat ovat usein täysiä fanaatikkoja jotka saattavat jättää sikseen kaiken muun elämän kunhan voivat maksimoida aikansa aaltojen parissa. Jos joku harrastus voi olla tärkeämpi kuin raha, ura, rakkaus tai perhe, täytyy kai siinä olla jotain ainutlaatuista. Toinen syy on surffauksen imagoon liittyvä glamour: hyväkroppaiset, lihaksikkaat miehet viilettävät alas talonkorkuista aaltoa joka uhkaa kaatua niskaan, tai sitten kauniit, nuoret naiset bikineissä melovat meressä takapuoli pystyssä (naisista harvemmin näkee kuvia missä he itse asiassa surffaavat). Ja surffattuaan voimakas alfa-uros tai merenneito voi sitten mennä bilettämään rantaklubiin jossa välittömästi joku tulee pokaamaan, sillä kaikki rakastavat surffaajia.
Mitä surffaus on?
Mutta entä jos surffaamisen ottaa realistisesti yhtenä urheilulajien joukossa: kuinka surffaus tapahtuu, kenelle se sopii, ja mitä se vaatii? Ensinnäkin, mitä surffaus sitten on, muuta kuin vuorenkokoisen aallon laskemista? Surffin alkeiskurssilla ollut saattaa polleana sanoa kavereilleen kotona että surffasi kyllä, mutta he yleensä tarkoittavat sitä että onnistuivat nousemaan laudalle kahdeksi sekunniksi vaahdossa. Kuten lajin vanhempi nimi “lainelautailu” kertoo, tarkoitus on surffata aaltoja eikä aaltojen jälkituotetta vaahtoa. Surffaaja käyttää hyväkseen rikkoutuvan aallon voimaa ja surffaa aaltoa ylös-alas, vaihtaen suuntaa sen mukaan missä ja miten aalto rikkoutuu.
Surffaus askel askeleelta
Yksityiskohtaisesti, surffaus tapahtuu seuraavanlaisesti. Ensin pitää katsoa missä aallot rikkoutuvat, koska surffaajan pitää ottaa aalto juuri silloin kun se alkaa rikkoutua.
Kun surffaaja on menossa kohti kyseistä paikkaa, hän makaa laudalla mahallaan ja meloo käsillä. Meloessa sormet pidetään hieman harallaan jotta vetäessä saa mahdollisimman paljon vastusta, ja käsivarret kulkevat kuten kroolia uidessa. Vartalo on laudan sivusuunnassa täsmälleen keskellä jotta lauta ei kallistu. Jalat pidetään yhdessä jotta tasapaino säilyy eikä heilu puolelta toiselle, keskivartalon lihakset ovat aktivoituneita, ja rinta on hieman nostettuna laudan pinnasta. Laudalle sijoitutaan etu-takasuunnassa niin että laudan kärki ei uppoa eikä nouse liikaa, eli lauta on tasapainoisesti meren pinnassa eikä raahaa kumpaakaan päätä. Meloessa parhaimmillaan vain käsivarret liikkuvat ja muu vartalo pysyy paikallaan.
Kun on saapunut haluamaansa paikkaan, laudalla noustaan istumaan. Laudan nenä nousee silloin hieman ylös, joten painopistettä pitää siirtää eteenpäin. Sitten laudalla istutaan kunnes horisontissa vääjää sopiva aalto. Aaltoja ei pidä vaan odotella koska niiden rikkoutumispaikka yleensä vaihtelee. Erittäin olennainen taito on osata lukea missä aalto tulee rikkoutumaan, ja sitten meloa sinne. Yleensä tässä vaiheessa joutuu myös melomaan kilpaa kahdenkymmenen tai jopa sadan muun surffaajan kanssa jotka haluavat saman aallon, joten on osattava meloa nopeasti. Kun aalto alkaa lähestyä, käännytään melomaan kohti rantaa, ja yritetään saavuttaa sama vauhti kuin aallolla. Kun aalto sitten alkaa nousta rikkoutuakseen, surffaaja ottaa muutaman voimakkaan melonnan varmistaakseen että saa aallon, ja kun tuntee että aallon voima on napannut laudan ja alkaa liukua aallon mukana, noustaan yhdellä punnerruksen ja hyppäyksen yhdistelmällä seisomaan. Sitten vaan ohjaillaan lautaa painopistettä vaihtelemalla minne haluaa, ideana se että aina palaa surffaamaan aallon voimakkaimman kohdan lähellä, eli missä se rikkoutuu.
Riskit
Surffaus voi olla vaarallista, joten riskeistä pitää ottaa selvää etukäteen. Pahimmillaan tietysti jopa kuolema voi uhata, mutta se on kuitenkin todennäköisempää kotioloissa. Hyvä uimataito on edellytys jos suunnittelee surffaamista missään missä aalloilla on vähänkään voimaa tai missä on virtauksia.