Jalkapallo on maailman suosituin urheilulaji, tarkasteltiinpa suosiota millä mittarilla tahansa. Ensinnäkin FIFAn jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuja katsoo jossain vaiheessa arviolta neljä biljoonaa ihmistä. Urheilumaailman suurimmat rahapalkinnot ja bonukset ovat jalkapalloturnauksissa: FIFAn maailmanmestaruuskisoissa, Euroopan liigassa ja Mestarien liigassa. Lajia pelaa maailmanlaajuisesti noin 250 miljoonaa ihmistä. Jalkapallossa on eniten ammattilaispelaajien liigoja, huippupelaajille maksetaan uskomattomia summia, ja jalkapallojoukkueet ovat kalleimpien urheilujoukkueiden kärjessä. Uutisverkot omistavat kokonaisia sivuja jalkapallouutisille niin USAssa kuin Suomessakin esim. Suomi kokoonpano, vaikka kumpikaan ei ole varsinaisesti jalkapallomaa. Edes Olympialaiset eivät ole yhtä katsottuja kuin maailmanmestaruuskilpailut, ja Olympialaisissa on sentään mukana koko maailma ja 28 urheilulajia!
Kun maailmanmestaruuskisat ovat käynnissä, se vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Kun kisat ovat käynnissä, kaikkien huomio on keskittynyt niihin ja mikä tahansa muu on toissijaista. Ihmislaumat jäivät Englannissa kotiin juhlittuaan voittoa liikaa. Kun pelit pelataan toisella puolella maailmaa, niitä pitää katsoa vaikka keskellä yötä. Voi hyvin kuvitella että meksikolaisista monet eivät menneet töihin ollenkaan kun Meksiko pelasi Brasiliaa vastaan koska peli pelattiin Meksikon aikaan aamuyhdeksältä. Pelin merkitys eri maissa tulee esille pelottavissa tapauksissa, kuten siinä että kolumbialainen pelaaja Andrés Escobar murhattiin vuonna 1994 ilmeisesti sen takia että Escobar teki oman maalin maailmanmestaruusottelussa, ja maalin ansiosta Kolumbia ei päässyt jatkoon.
Jalkapallon suosion alkaa ymmärtää kun sitä vertaa muihin lajeihin. Ensinnäkin, välineiden puolesta ei vaadita mitään muuta kuin jonkin sortin pallo jonka voi tehdä vaikka räsyistä, maapläntti, ja jotain mitä käyttää maalina. Jos ei pääse kentälle voi pallon hallintaa treenata vaikka sisällä. On vaikea kuvitella lajia joka vaatisi vähemmän. Tästä syystä jalkapalloa voivat pelata kaikkein köyhimmätkin. Koska lajissa liikkuu paljon rahaa, se tarjoaa köyhille lapsille mahdollisuuden päästä pois surkeista oloistaan, ja monet huippupelaajat kuten Ronaldo ovatkin varsin ankeista olosuhteista. Jalkapallo on siten urheilulajeista demokraattisimpia, koska kuka tahansa voi periaatteessa tulla huippupelaajaksi jos tarpeeksi yrittää.
Kun ajattelee jalkapalloa urheilulajina, sen hyvä puoli on sen monipuolisuus. Jalkapalloilijat eivät keskity vain muutamaan lihasryhmään tai liikkeeseen, vaan koko ruumis saa liikuntaa. Pelaaminen lisää lihaksia, koordinaatiokykyä ja kestävyyttä. Toisaalta siihen ei myös sisälly suuria loukkaantumisriskejä kuten vaikkapa amerikkalaiseen jalkapalloon joka aiheuttaa aivovaurioita. Peli on myös älyllisesti vaativa, pelaajien täytyy jatkuvasti tiedostaa mitä sekä oman että vastassa olevan joukkueen pelaajat tekevät. Joukkuepeleillä on aina se etu että muut opitaan ottamaan huomioon, ja toisten kanssa täytyy tulla toimeen. On ihailtavaa katsella miten kaikkein rankimpien ja väkivaltaisimpinkien ottelujen jälkeen hävinnyt joukkue onnittelee voittajaa ja hyväksyy osansa.
Harrastuksena jalkapallo on loistava koska samalla tapaa kavereita ja voi olla ulkona. Jalkapallo sopii kenelle tahansa joka vielä pystyy joten kuten juoksemaan, kunhan etsii samankuntoista peliseuraa. Pelata voi puistoissa ja niityillä, milloin vaan. Myös jalkapallon seuraaminen on siitä hyvä harrastus että pelien katsominen tuo ihmiset yhteen ja tarjoaa puhuttavaa ihmisille vaikka eri puolelta maailmaa. Harva asia on kaikkien kulttuurien välillä sama, mutta jalkapallo sitä on. Jalkapalloa voitaisiin käyttää enemmänkin ihmisten yhteen tuomiseksi, vaikkapa perustamalla taloyhtiön jalkapallojoukkueita.
Jalkapalloa on siis syytäkin juhlia, koska siinä on vaikea nähdä huonoja puolia. Mutta kulttuurin jalkapallon ympärillä täytyy sopeutua nykyaikaan. Seksismi on lajille suuri ongelma monessakin mielessä. Naiset sinänsä pitävät jalkapallosta siinä missä miehetkin, mutta siihen liittyvä machokulttuuri on omiaan vieraannuttamaan heitä. Naispuolisia katsojia varmasti ärsytti maailmanmestaruuskisoja katsellessa kuinka kameramiehen linssi vääjäämättä hakeutui “kuumien naisten” pariin. Jalkapallon pelaamisessa ei ole mitään sukupuolisidonnaista, mutta silti tytöt sitä harvoin saavat pelata koulussa tai koulun ulkopuolella. Naisten ei ole myöskään rahallisesti mahdollista luoda uraa jalkapallolla koska naisten jalkapallolle ei juuri löydy rahoitusta. Sitä on vaikea ymmärtää, sillä katsotaanhan muissakin urheilulajeissa naisia yhtä paljon kuin miehiä. FIFA on myös tunnetusti valtavan korruptoitunut, mikä pahentaa koko lajin mainetta. Ongelmiakin jalkapallon ympärillä siis on, mutta kaiken kaikkiaan “kaunis peli” on ansainnut suosionsa.